Kirjoittaja sanojen takana

Kuva © T A E K Kirjoittamiseen ei ole ollut oikein jaksamusta ja aikaa. Meneillään oleva koulun työssäoppimisjakso vie aikalailla kaikki mehut, jopa luovuudesta. Kotiin tultua jaksaa vaan istuutua sohvalle ja olla tekemättä mitään. Ja asiaa pahentaa entisestään talon viemäriremontti, jota olen paennut vanhempien luokse pakoon, kun vain on vapaapäiviä töissä. Kirjoittamisen tuskien lisäksi olen kärsinyt nyt viikon verran unettomuudesta. En onneksi pahasti, mutta sen huomaa kyllä. Nukun huonosti yöt, näen painajaisia liittyen koulunkäyntiin ja työssäoppimiseen. Nämäkin taatusti vaikuttavat kirjoittamiseeni. Koska ei vaan yksinkertaisesti töiden jälkeen jaksa. On ihan uupunut olo. Mutta takaisin kirjoittamiseen! Uusimman roolipelin kirjoittaminen on sujunut oikein hyvin, ja olen nauttinut sen tarinan kirjoittamisesta. Sentään jotkut tarinat edistyvät. Ideointia sentään on jaksanut puuhailla, mutta itse kirjoittaminen on alkanut tökkiä. Toinen oma projektini Meripihka on edis

Olen harrastanut roolipelaamista kirjoittaen 3 vuotta ja vähän päälle. Se on omanlainen tapa kirjoittaa tarinoita, mutta itse olen kasvanut siihen aika hyvin kiinni. Harrastin ropettamista parin muunkin ihmisen kanssa, mutta kyseiset roolipelit kuolivat kasaan eri syistä. Ei siitä tosin sen enempää. Kolme vuotta olen kirjoittanut roolipelejä yhden ja saman ihmisen kanssa, parhaan ystäväni. Tarinat syntyvät kuin itsestään ja ne kehittyvät tekstiksi luontevasti meidän kahden mielikuvituksen ansiosta. Joten uuteen hyppääminen tuntuu ehkä hieman pelottavalta. Koska nyt olen aloittamassa aivan uutta sivua roolipelaamisen kanssa. Olen tutustunut aivan mahtavaan ihmiseen kiitos Twitterin. Olemme suunnitelleet omat hahmomme, maailman ja plotin ja pian aiomme laittaa roolipelin käyntiin. Koko kehoani ja mieltäni jännittää tämä ajatuskin, että roolipelaan kirjoittaen kohta jonkun toisen kanssa! Samaan aikaan tosin olen erittäin innoissani. Olen innostunut tietämään miten tämä tulee tap

Olen saanut hyviä syitä inspiroitua taas viikkojen aikana. On mukavaa, kun voi kavereiden kanssa inspiroitua ihan huomaamattaan. Ei siihen muuta tarvita kuin pieni lenkki ulkona raittiissa ilmassa ja kaveri, jonka kanssa höpötellä siinä samalla. Kiitoksia Heta! ❤   Tuli niin paljon uusia ideoita ja ajatuksia mieleen uudesta vampyyripojasta, joka tulee olemaan osa uutta roolipeliä, josta kirjoitin viime postauksessa. Heidän roolipelinsä on tosin jo hyvällä mallilla suunnitteilla. Jääkin nähtäväksi milloin se aloitetaankaan. Taustaa pojalle on alkanut jo kertyä, mutta vielä se kaipaa viilaamista. Päänvaivaa minulle on aiheuttanut kyllä enemmän tai vähemmän tämä uusin projekti, joka on saanut innoituksensa skandinaavisesta mytologiasta. "Edes työnimeä en ole saanut luotua tälle tarinalle tai kaikki mitä olen keksinyt ovat liian paljastavia nimiä.", sanoin vielä päivällä. Illan aikana se kuitenkin iski. Se nimi. HUKKAPERIMÄ Yep tämä on nyt uuden projektini työnimi!